Lokakuussa 2002 Venäjällä järjestettiin ensimmäinen neuvostokauden jälkeinen yleinen väestönlaskenta. Sen tiedot koottiin vuorokauden vaihteessa 9. lokakuuta vallinneen tilanteen mukaisesti. Edellisestä, vuoden 1989 tammikuussa tehdystä väestönlaskennasta oli tuolloin ehtinyt kulua jo lähes 14 vuotta.

Tämä julkaisu perustuu pääasiallisesti väestönlaskennoista saatuihin tietoihin, ja enin osa jäljempänä esitettävistä tilastoista on peräisin vuodelta 2002. Tietoja kootessani tärkeimpänä kiinnostukseni kohteena ovat olleet Venäjällä asuvat suomalais-ugrilaiset ja samojedikansat. Niiden rinnalla moniin taulukoihin on sisällytetty tietoja myös tataareista ja venäläisistä, koska nämä ryhmät ovat oleellisia vertailukohteita ja useimmiten lähimpiä naapureitakin, joihin aikaisemmin mainittujen kansojen etniset kontaktit ensisijaisesti suuntautuvat.

Suomalais-ugrilaisia ja samojedikieliä puhuvista kansoista käytetään usein kokoavaa nimitystä uralilaiset kansat. Vuoden 1989 väestönlaskennan tulokset antoivat tietoja 19 näitä kieliä puhuvasta kansasta. Lukumäärä oli sama myös vuoden 2002 laskennassa. Vaikka luvut täsmäävät, kansojen luettelot eivät silti ole täysin identtiset: liiviläisistä ei vuoden 2002 tiedoissa enää esiinny, sen sijaan uutena ryhmänä on eritelty bessermaanit, jotka aikaisemmin luettiin udmurtteihin.

Vuoden 2002 väestönlaskennassa eritellyistä ryhmistä suomalais-ugrilaisten kielten puhujiin kuuluvat saamelaiset, suomalaiset, karjalaiset, vepsäläiset, inkeroiset, virolaiset, mordvalaiset, marit (tsheremissit), udmurtit (votjakit), bessermaanit, komisyrjäänit, komipermjakit, unkarilaiset, hantit (ostjakit) ja mansit (vogulit). Kahta viimeksi mainittua kansaa kutsutaan yhdessä myös obinugrilaisiksi. Samojedikansoihin lasketaan kuuluviksi nenetsit (jurakkisamojedit), selkupit (ostjakkisamojedit), nganasanit (tavgisamojedit) ja enetsit (jenisensamojedit).

Tämän julkaisun taulukot sisältävät pääasiassa väestö-, sivistys-, sosiaali- ja kielitilastoja. Kun saatavilla olevien kansallisuuden mukaan laskettujen osoittimien valikoima on melko niukka, olen ottanut mukaan myös jonkin verran nimikkoalueille kansallisuudesta riippumatta laskettuja tilastoja. Nimikkoalueista viisi – Karjala, Komi, Mari, Mordva ja Udmurtia – on tasavaltoja. Muut suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen mukaan nimetyt alueyksiköt (Permin Komi, Hanti-Mansia, Nenetsia, Jamalin Nenetsia ja Dolgaani-Nenetsia) kuuluvat Venäjän federaatiossa alemmalle hallintohierarkian tasolle, ne ovat autonomisia piirikuntia. Permin Komin piirikunnasta on lisättävä, että Permin läänin ja Permin Komin yhtyeensulauttamisen myötä se menetti vuonna 2005 asemansa federaation jäsenenä. Tätä kirjoitettaessa ei vielä ole selvyyttä, millaiseksi sen status tulee käytännössä muodostumaan. Nimikkotasavaltojen ja -piirikuntien sijainnit käyvät ilmi karttaliitteestä.

Joiltakin osiltaan tämän julkaisun tilastoja voidaan pitää päivityksenä, jolla täydennetään vuonna 1992 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin julkaisusarjassa A ilmestyneen Venäjän uralilaisten kansojen tilastoa -vihkosen tietoja.

Kansallisuuden selvittämiseksi neuvostoajan väestönlaskennoissa kultakin vastaajalta yksinkertaisesti tiedusteltiin: ”Mikä on kansallisuutenne?” Tähän heidän odotettiin vastaavan vapaasti omien näkemystensä pohjalta. Näin väestönlaskennan kansallisuus tarkoitti ennen muuta kulttuurisen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Samalla tavalla kansallisuutta kysyttiin myös vuonna 2002 järjestetyssä laskennassa.

Kansallisuuden ohella neuvostokauden väestönlaskennoissa koottiin tietoja äidinkielestäkin. Laskijat ohjeistettiin merkitsemään lomakkeeseen sen kielen nimi, jota vastaaja piti äidinkielenään, eikä sen tarvinnut pitää yhtä kansallisuuden kanssa. Se, mitä äidinkielellä tarkoitettiin, jätettiin vastaajan oman harkinnan varaan. Tästä syystä tulokset saattoivat heijastella pikemminkin etnistä identiteettiä kuin todellista kielellistä käyttäytymistä tai kielen osaamista. Kielikysymyksestä tuli ikään kuin toinen etnistä identiteettiä kuvastava mittari. Tämän vuoksi väestönlaskentatilastojen varomaton tulkinta johti helposti ylimitoitettuihin käsityksiin vähemmistökielten levinneisyydestä ja käytöstä.

Aikaisemmasta käytännöstä poiketen vuoden 2002 lomakkeesta puuttui äidinkieltä koskeva kohta. Sen asemesta kysyttiin venäjän kielen taitamisesta, minkä jälkeen seurasi vielä kysymys muusta mahdollisesta kielitaidosta.

Äidinkieltä koskeneen kysymyksen poistaminen aivan väestönlaskennan valmistelujen loppusuoralla synnytti kiivasta väittelyä aina Venäjän duumaa myöten. Erillistä venäjän kieltä koskevaa kysymystä pidettiin yleisesti tarpeettomana, koska nyky-Venäjällä on perin vähän ihmisiä, jotka eivät osaa maan valtakieltä. Väestönlaskennan valmisteluista vastannut Venäjän tilastokeskus ei kuitenkaan suostunut muuttamaan lomaketta, mutta se yritti ottaa huomioon saamansa kritiikin siten, että laskijoille tehtyjä ohjeita muokattiin. Heitä kehotettiin kysymään suullisesti äidinkieltä, ja tekemään siitä lomakkeeseen lisämerkintä. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että tästä aiheutui paljon sekaannusta. Ohje jäi usein huomiotta, syntyi väärinkäsityksiä ja tietojen luotettavuus kärsi.

Näistä ongelmista huolimatta olen sisällyttänyt tähän julkaisuun joitakin kielitilastojakin. Kun kieltä koskevat kysymyksenasettelut vuoden 2002 väestönlaskennassa poikkesivat aikaisemmasta käytännöstä, eivät suorat vertailut neuvostokauden kielitilastoihin ole mahdollisia.

Helsingissä, marraskuussa 2006

Seppo Lallukka

1. Suomalais-ugrilaisiin ja samojedikansoihin lukeutuva väestö Neuvostoliitossa 1959–1989 ja Venäjän federaatiossa 1959–2002

Alue ja kansa	Väkiluku (tuhansissa)
Alue ja kansa	1959	1970	1979	1989	2002
Neuvostoliitto
Karjalaiset	167,3	146,1	138,4	130,9	..
Vepsäläiset	16,4	8,3	8,1	12,5	..
Inkeroiset	1,1	0,8	0,7	0,8	..
Saamelaiset	1,8	1,9	1,9	1,9	..
Suomalaiset	92,7	84,7	77,1	67,4	..
Virolaiset	988,6	1 007,4	1 019,9	1 026,6	..
Liiviläiset	…	…	…	0,2	..
Mordvalaiset	1 285,1	1 262,7	1 191,8	1 154,0	..
Marit	504,2	598,6	622,0	670,9	..
Udmurtit	624,8	704,3	713,7	746,8	..
Komisyrjäänit	287,0	321,9	326,7	344,5	..
Komipermjakit	143,9	153,5	150,8	152,1	..
Hantit	19,4	21,1	20,9	22,5	..
Mansit	6,4	7,7	7,6	8,5	..
Unkarilaiset	154,7	166,5	170,6	171,4	..
Nenetsit	23,0	28,7	29,9	34,7	..
Selkupit	3,8	4,3	3,6	3,6	..
Nganasanit	0,7	1,0	0,9	1,3	..
Enetsit*	…	…	…	0,2	..
Venäjän federaatio
Karjalaiset	164,1	141,1	133,2	124,9	93,3
Vepsäläiset	16,2	8,1	7,6	12,1	8,2
Inkeroiset	0,6	0,6	0,4	0,4	0,3
Saamelaiset	1,8	1,8	1,8	1,8	2,0
Suomalaiset	72,4	62,3	55,7	47,1	34,0
Virolaiset	78,6	63,0	55,5	46,4	28,1
Liiviläiset	…	…	…	0,1	…
Mordvalaiset	1 211,1	1 177,5	1 111,1	1 072,9	843,3
Marit	498,1	581,1	599,6	643,7	604,3
Udmurtit	615,6	678,4	685,7	714,8	636,9
Bessermaanit**	..	..	..	..	3,1
Komisyrjäänit	282,8	315,3	320,1	336,3	293,4
Komipermjakit	143,0	150,2	146,0	147,3	125,2
Hantit	19,2	21,0	20,7	22,3	28,7
Mansit	6,3	7,6	7,4	8,3	11,4
Unkarilaiset	…	6,7	4,3	5,7	3,8
Nenetsit	22,8	28,5	29,5	34,2	41,3
Selkupit	3,7	4,2	3,5	3,6	4,2
Nganasanit	0,7	0,8	0,8	1,3	0,8
Enetsit*	…	…	…	0,2	0,2

* Luettiin ennen vuotta 1989 nenetseihin. ** Luettiin ennen vuotta 2002 udmurtteihin.

2. Suomalais-ugrilaisiin ja samojedikansoihin lukeutuva väestö vuonna 2002 Venäjän federaatiossa ja kansallisella nimikkoalueella sekä nimikkoalueella asuvien osuus ko. kansan määrästä koko federaatiossa

Kansa	Absoluuttinen määrä		Nimikkoyksikössä asuvien osuus (%)
Kansa	Venäjän federaatio	Nimikkoyksikkö	Nimikkoyksikössä asuvien osuus (%)
Karjalaiset	93 344	65 651	70,3
Komisyrjäänit	293 406	256 464	87,4
Marit	604 298	312 178	51,7
Mordvalaiset	843 350	283 861	33,7
Udmurtit	636 906	460 584	72,3
Komipermjakit	125 235	80 327	64,1
Hantit	28 678	17 128	59,7
Mansit	11 432	9 894	86,5
Nenetsit	41 302	37 243*	90,2*
Vepsäläiset	8 240	..	..
Inkeroiset	327	..	..
Saamelaiset	1 991	..	..
Vatjalaiset	73	..	..
Bessermaanit	3 122	..	..
Selkupit	4 249	..	..
Nganasanit	834	..	..
Enetsit	237	..	..
Suomalaiset	34 050	..	..
Virolaiset	28 113	..	..
Unkarilaiset	3 768	..	..

* Nenetsia, Jamalin Nenetsia ja Dolgaani-Nenetsia yhdessä.

3. Suomalais-ugrilaiset ja samojedikansat sekä venäläiset ja tataarit Venäjän federaatiossa vuonna 2002: väkiluku, kaupunkilaisten ja maalaisten osuus sekä sukupuolten vertailuluku

Kansallisuus	Väkiluku	Kaupunkilais-ten osuus (%)	Maalaisten osuus (%)	Sukupuolten vertailuluku*
Karjalaiset	93 344	55,9	44,1	74,6
Vepsäläiset	8 240	56,1	43,9	68,1
Saamelaiset	1 991	42,8	57,2	79,5
Inkeroiset	327	54,1	45,9	50,0
Vatjalaiset	73	76,7	23,3	87,2
Mordvalaiset	843 350	52,1	47,9	83,8
Marit	604 298	42,4	57,6	85,7
Komisyrjäänit	293 406	47,5	52,5	78,9
Udmurtit	636 906	46,6	53,4	81,8
Bessermaanit	3 122	24,5	75,5	98,0
Komipermjakit	125 235	38,9	61,1	80,8
Hantit	28 678	34,6	65,4	83,3
Mansit	11 432	51,8	48,2	82,5
Nenetsit	41 302	19,0	81,0	87,4
Selkupit	4 249	18,5	81,5	91,3
Nganasanit	834	19,8	80,2	76,7
Enetsit	237	21,5	78,5	106,1
Suomalaiset	34 050	69,0	31,0	76,5
Virolaiset	28 113	64,3	35,7	79,8
Unkarilaiset	3 768	67,8	32,2	115,7
Venäjän koko väestö	145 166 731	73,3	26,7	87,2
Venäläiset	115 889 107	76,7	23,3	85,3
Tataarit	5 554 601	68,3	31,7	88,3

*Miesten määrä sataa naista kohti.

4. Venäjän suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen nimikkoalueiden tilastoa 2002: pinta-ala, väkiluku, asukastiheys ja kaupunkiväestön osuus

Alue	Pinta-ala (tuhatta km²)	Väkiluku (tuhansissa)	Asukkaita/km²	Kaupunkiväes-tön osuus (%)
Karjala	172,4	716,3	4,2	75,0
Komi	415,9	1 018,7	2,4	75,3
Mari	23,2	728,0	31,4	63,1
Mordva	26,2	888,8	33,9	59,8
Udmurtia	42,1	1 570,3	37,3	69,7
Permin Komi	32,9	136,1	4,1	26,3
Hanti-Mansia	523,1	1 432,8	2,7	90,9
Nenetsia	176,7	41,5	0,2	63,2
Jamalin Nenetsia	750,3	507,0	0,7	83,4
Dolgaani-Nenetsia	862,1	39,8	0,05	66,2
Venäjän federaatio	1 7075,4	145 166,7	8,5	73,3

5. Väkiluku ja väkiluvun muutos suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen nimikkoalueilla 1989–2002

Alue	Väkiluku (tuhansissa)		Väkiluvun muutos 1989-2002
Alue	1989	2002	Absoluuttinen (tuhansissa)	Muutospro-sentti
Karjala	790,2	716,3	-73,9	-9,3
Komi	1 250,8	1 018,7	-232,2	-18,6
Mari	749,3	728,0	-21,4	-2,8
Mordva	963,5	888,8	-74,7	-7,8
Udmurtia	1 605,7	1 570,3	-35,3	-2,2
Permin Komi	158,5	136,1	-22,5	-14,2
Hanti-Mansia	1 282,4	1 432,8	150,4	11,7
Nenetsia	53,9	41,5	-12,4	-22,9
Jamalin Nenetsia	494,8	507,0	12,2	2,5
Dolgaani-Nenetsia	55,8	39,8	-16,0	-28,7
Venäjän federaatio	147 021,9	145 166,7	-1 855,1	-1,3

6. Koko väestön syntyneisyys- ja kuolleisuusluvut sekä väestön luonnollinen lisääntyneisyys suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen nimikkoalueilla 1989 ja 2004

Alue	Syntyneisyysluku*		Kuolleisuusluku*		Luonnollin. lisääntyneisyys*
Alue	1989	2004	1989	2004	1989	2004
Karjala	14,8	10,4	9,5	18,5	5,3	-8,1
Komi	14,6	11,5	7,0	15,2	7,6	-3,7
Mari	17,1	10,7	9,7	16,8	7,4	-6,1
Mordva	14,2	8,8	10,6	16,9	3,6	-8,1
Udmurtia	16,8	11,7	9,6	15,4	7,2	-3,7
Permin Komi	17,9	12,1	12,6	23,1	5,3	-11,0
Hanti-Mansia	18,6	13,9	3,9	6,7	14,7	7,2
Nenetsia	17,0	14,2	6,4	12,4	10,6	1,8
Jamalin Nenetsia	16,5	14,0	3,0	5,7	13,5	8,3
Dolgaani-Nenetsia	18,4	16,2	5,4	8,8	13,0	7,4
Venäjän federaatio	14,6	10,4	10,7	16,0	3,9	-5,6

* Syntyneisyysluku: kalenterivuoden aikana elävänä syntyneet keskiväkiluvulla jaettuna ja osamäärä tuhannella kerrottuna. Kuolleisuusluku: kalenterivuoden aikana sattuneet kuolemantapaukset keskiväkiluvulla jaettuna ja osamäärä tuhannella kerrottuna. Luonnollinen lisääntyneisyys: syntyneisyys- ja kuolleisuuslukujen erotus.

7. Avioliittojen solmiminen ja purkaminen, aviottomana syntyneet ja abortit suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen nimikkoalueilla vuonna 2004

Alue	Avioliittojen solmimi-nen ja purkaminen tuhatta asukasta kohden		Aviottomana syntyneiden osuus (%)	Aborttien määrä
Alue	Avioliittoja	Avioeroja	Aviottomana syntyneiden osuus (%)	Tuhatta 15-49-vuo-tiasta naista kohti	Sataa synnytystä kohti
Karjala	6,7	4,3	36,9	56	155
Komi	6,2	4,9	41,0	52	135
Mari	6,1	3,5	30,0	49	132
Mordva	6,1	3,6	21,9	44	135
Udmurtia	5,7	3,4	35,4	60	148
Permin Komi	2,5	1,5	68,6	59	128
Hanti-Mansia	8,4	7,2	26,6	54	124
Nenetsia	5,1	3,9	49,1	73	143
Jamalin Nenetsia	8,6	6,6	24,2	60	136
Dolgaani-Nenetsia	7,1	6,3	47,4	72	136
Venäjän federaatio	6,8	4,4	29,8	45	122

8. Syntymähetkellä odotettavissa oleva elinaika, väestön nettouusiutumisluku ja imeväiskuolleisuus suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen nimikkoalueilla vuonna 2004

Alue	Elinajan odote (vuosia)		Nettouusiu-tumisluku*	Imeväiskuol-leisuusluku**
Alue	Miehet	Naiset	Nettouusiu-tumisluku*	Imeväiskuol-leisuusluku**
Karjala	54,8	69,6	0,618	9,7
Komi	56,1	69,3	0,667	8,6
Mari	56,6	71,1	0,654	13,3
Mordva	59,9	74,0	0,557	10,2
Udmurtia	57,5	71,6	0,689	12,1
Permin Komi	50,3	65,4	0,814	17,2
Hanti-Mansia	62,6	74,0	0,760	6,9
Nenetsia	55,4	70,9	0,906	9,9
Jamalin Nenetsia	63,0	73,2	0,779	13,4
Dolgaani-Nenetsia	57,1	70,3	0,949	17,3
Venäjän federaatio	58,9	72,3	0,633	11,6

* Nettouusiutumisluku: perättäisten naissukupolvien lukumääräinen suhde kun sekä hedelmällisyys että kuolevuus on otettu huomioon; ykkösen suuruinen nettouusiutumisluku tarkoittaa, että hedelmällisyys ja kuolevuus ovat tasoilla, joiden seurauksena naissukupolvi uusii itsensä samankokoisella naissukupolvella. ** Imeväiskuolleisuusluku: kalenterivuoden aikana ensimmäisellä ikävuodellaan kuolleet samana aikana elävänä syntyneillä jaettuna ja osamäärä tuhannella kerrottuna.

9. Karjalan tasavallan kansallisuusrakenne 1959, 1989 ja 2002

Kansa	Absoluuttinen määrä (tuh.)			Prosenttinen osuus
Kansa	1959	1989	2002	1959	1989	2002
Karjalaiset	85,5	78,9	65,7	13,1	10,0	9,2
Venäläiset	412,8	581,5	548,9	63,4	73,6	76,6
Valkovenäläiset	71,9	55,6	37,7	11,0	7,0	5,3
Suomalaiset	27,8	18,4	14,2	4,3	2,3	2,0
Vepsäläiset	7,2	6,0	4,9	1,1	0,8	0,7
Muut kansallisuudet	46,2	49,7	45,0	7,1	6,3	6,3
Yhteensä	651,3	790,1	716,3	100,0	100,0	100,0

10. Komin tasavallan kansallisuusrakenne 1959, 1989 ja 2002

Kansa	Absoluuttinen määrä (tuh.)			Prosenttinen osuus
Kansa	1959	1989	2002	1959	1989	2002
Komisyrjäänit	245,1	291,5	256,5	30,4	23,3	25,2
Venäläiset	390,0	721,8	607,0	48,4	57,7	59,6
Ukrainalaiset	80,1	104,2	62,1	9,9	8,3	6,1
Muut kansallisuudet	91,0	133,4	93,1	11,3	10,7	9,1
Yhteensä	806,2	1 250,8	1 018,7	100,0	100,0	100,0

11. Marin tasavallan kansallisuusrakenne 1989, 1989 ja 2002

Kansa	Absoluuttinen määrä (tuh.)			Prosenttinen osuus
Kansa	1959	1989	2002	1959	1989	2002
Marit	279,4	324,3	312,2	43,1	43,3	42,9
Venäläiset	309,5	356,0	345,5	47,8	47,5	47,5
Tataarit	38,8	43,8	43,4	6,0	5,9	6,0
Muut kansallisuudet	19,9	25,2	26,9	3,1	3,3	3,7
Yhteensä	647,7	749,3	728,0	100,0	100,0	100,0

12. Mordvan tasavallan kansallisuusrakenne 1989, 1989 ja 2002

Kansa	Absoluuttinen määrä (tuh.)			Prosenttinen osuus
Kansa	1959	1989	2002	1959	1989	2002
Mordvalaiset	358,0	313,4	283,9	35,8	32,5	31,9
Venäläiset	591,0	586,1	540,7	59,0	60,8	60,8
Tataarit	38,6	47,3	46,3	3,9	4,9	5,2
Muut kansallisuudet	13,0	16,6	17,9	1,3	1,8	2,0
Yhteensä	1 000,2	963,5	888,8	100,0	100,0	100,0

13. Udmurtian tasavallan kansallisuusrakenne 1989, 1989 ja 2002

Kansa	Absoluuttinen määrä (tuh.)			Prosenttinen osuus
Kansa	1959	1989	2002	1959	1989	2002
Udmurtit	475,9	496,5	460,6	35,6	30,8	29,3
Venäläiset	758,8	945,2	944,1	56,8	58,9	60,1
Tataarit	71,9	110,5	109,2	5,4	6,9	7,0
Muut kansallisuudet	30,3	53,4	56,4	2,2	3,3	3,6
Yhteensä	1 336,9	1 605,7	1 570,3	100,0	100,0	100,0

14. Permin Komin piirikunnan kansallisuusrakenne 1989, 1989 ja 2002

Kansa	Absoluuttinen määrä (tuh.)			Prosenttinen osuus
Kansa	1959	1989	2002	1959	1989	2002
Komipermjakit	125,9	95,4	80,3	58,0	60,2	59,0
Venäläiset	71,4	57,3	51,9	32,9	36,1	38,2
Muut kansallisuudet	19,7	5,8	3,8	9,1	3,7	2,8
Yhteensä	217,0	158,5	136,1	100,0	100,0	100,0

15. Hanti-Mansian piirikunnan (Jugran) kansallisuusrakenne 1989, 1989 ja 2002

Kansa	Absoluuttinen määrä (tuh.)			Prosenttinen osuus
Kansa	1959	1989	2002	1959	1989	2002
Hantit	11,4	11,9	17,1	9,2	0,9	1,2
Mansit	5,6	6,6	9,9	4,6	0,5	0,7
Venäläiset	89,8	850,3	946,6	72,5	66,3	66,1
Komisyrjäänit	2,8	3,4	3,1	2,3	0,3	0,2
Nenetsit	0,8	1,1	1,3	0,6	0,1	0,1
Muut kansallisuudet	13,4	409,1	454,8	10,8	31,9	31,7
Yhteensä	123,9	1 282,4	1 432,8	100,0	100,0	100,0

16. Nenetsian piirikunnan kansallisuusrakenne 1989, 1989 ja 2002

Kansa	Absoluuttinen määrä (tuh.)			Prosenttinen osuus
Kansa	1959	1989	2002	1959	1989	2002
Nenetsit	5,0	6,4	7,7	10,9	11,9	18,7
Venäläiset	31,3	35,5	25,9	68,8	65,8	62,4
Komisyrjäänit	5,0	5,1	4,5	11,0	9,5	10,9
Muut kansallisuudet	4,3	6,9	3,3	9,3	12,8	8,0
Yhteensä	45,5	53,9	41,5	100,0	100,0	100,0

17. Jamalin Nenetsian piirikunnan kansallisuusrakenne 1959, 1989 ja 2002

Kansa	Absoluuttinen määrä (tuh.)			Prosenttinen osuus
Kansa	1959	1989	2002	1959	1989	2002
Nenetsit	14,0	20,9	26,4	22,4	4,2	5,2
Venäläiset	27,8	292,8	298,4	44,6	59,2	58,8
Hantit	5,5	7,2	8,8	8,9	1,5	1,7
Komisyrjäänit	4,9	5,7	6,2	7,8	1,2	1,2
Selkupit	1,2	1,5	1,8	2,0	0,3	0,4
Muut kansallisuudet	8,9	166,6	165,5	14,3	33,6	32,6
Yhteensä	62,3	494,8	507,0	100,0	100,0	100,0

18. Dolgaani-Nenetsian (Taimyrin) piirikunnan kansallisuusrakenne 1959, 1989 ja 2002

Kansa	Absoluuttinen määrä			Prosenttinen osuus
Kansa	1959	1989	2002	1959	1989	2002
Nenetsit	1,9	2,4	3,1	5,6	4,4	7,7
Dolgaanit	…	4,9	5,5	…	8,8	13,9
Venäläiset	21,8	37,4	23,3	65,3	67,1	58,6
Nganasanit	0,7	0,8	0,8	2,0	1,5	1,9
Enetsit	…	0,1	0,2	…	0,2	0,5
Muut kansallisuudet	…	10,0	7,7	…	18,0	17,4
Yhteensä	33,4	55,8	39,8	100,0	100,0	100,0

19. Suomalais-ugrilaiset ja samojedikansat sekä venäläiset eri nimikkoalueilla vuonna 2002: väkiluku, kaupunkilaisten ja maalaisten osuus sekä sukupuolten vertailuluku

Alue ja kansa	Väkiluku	Kaupunkilais-ten osuus (%)	Maalaisten osuus (%)	Sukupuolten vertailuluku*
Karjala
Karjalaiset	65 651	54,4	45,6	78,9
Venäläiset	548 941	78,7	21,3	86,3
Suomalaiset	14 156	76,2	23,8	80,6
Vepsäläiset	4 870	66,5	33,5	67,5
Komi
Komisyrjäänit	256 464	46,2	53,8	79,8
Venäläiset	607 021	84,7	15,3	94,2
Mari
Marit	312 178	39,9	60,1	86,0
Venäläiset	345 513	82,3	17,7	85,9
Mordva
Mordvalaiset	283 861	43,9	56,1	85,4
Venäläiset	540 717	68,8	31,2	83,8
Udmurtia
Udmurtit	460 584	44,3	55,7	83,1
Venäläiset	944 108	80,1	19,9	86,5
Permin Komi
Komipermjakit	80 327	24,7	75,3	88,9
Venäläiset	51 946	29,0	71,0	94,8
Hanti-Mansia
Hantit	17 128	39,7	60,3	84,6
Mansit	9 894	49,2	50,8	83,8
Venäläiset	946 590	91,2	8,8	94,7
Nenetsia
Nenetsit	7 754	20,4	79,6	89,3
Venäläiset	25 942	76,5	23,5	99,5
Jamalin Nenetsia
Nenetsit	26 435	13,7	86,3	88,0
Venäläiset	298 359	89,2	10,8	98,9
Dolgaani-Nenetsia
Nenetsit	3 054	12,8	87,2	84,6
Venäläiset	23 318	83,7	16,3	96,1

* Miesten määrä sataa naista kohti.

20. Suomalais-ugrilaisiin ja samojedikansoihin sekä venäläisiin ja tataareihin lukeutuvan väestön jakautuminen ikäryhmiin ja mediaani-ikä Venäjän federaatiossa vuonna 2002

Kansallisuus	Ikäryhmien prosenttiset osuudet			Mediaani-ikä*
Kansallisuus	0-19	20-59	60-	Mediaani-ikä*
Mordvalaiset	14,8	59,4	25,8	44,4
Udmurtit	21,5	59,9	18,6	40,0
Marit	25,9	59,6	14,5	36,7
Komisyrjäänit	23,1	59,6	17,3	38,8
Komipermjakit	19,9	61,3	18,8	40,8
Karjalaiset	14,1	57,8	28,1	45,7
Nenetsit	47,0	46,8	6,1	21,6
Hantit	43,1	51,1	5,9	23,7
Mansit	42,6	50,2	7,2	24,3
Venäläiset	24,8	56,1	19,1	37,6
Tataarit	25,6	56,6	17,8	37,7

*Ikä, joka jakaa kyseisen väestön kahteen samankokoiseen ryhmään.

21. Suomalais-ugrilaisiin ja samojedikansoihin sekä venäläisiin lukeutuvan väestön jakautuminen ikäryhmiin ja mediaani-ikä eri nimikkoalueilla vuonna 2002

Alue ja kansa	Ikäryhmien prosenttiset osuudet			Mediaani-ikä*
	0-19	20-59	60-	Mediaani-ikä*
Karjala
Karjalaiset	18,0	59,3	22,7	42,6
Venäläiset	28,2	57,1	14,7	34,0
Suomalaiset	16,1	58,1	25,7	43,8
Vepsäläiset	14,3	52,7	33,0	47,8
Komi
Komisyrjäänit	23,7	59,3	17,1	38,5
Venäläiset	31,0	58,8	10,2	30,9
Mari
Marit	28,3	57,5	14,2	35,5
Venäläiset	26,7	54,0	19,2	37,4
Mordva
Mordvalaiset	22,4	57,1	20,4	39,8
Venäläiset	24,9	54,6	20,5	38,1
Udmurtia
Udmurtit	24,0	58,8	17,2	38,4
Venäläiset	29,1	55,4	15,5	33,3
Permin Komi
Komipermjakit	25,6	54,4	20,0	38,9
Venäläiset	38,3	47,7	14,0	28,9
Hanti-Mansia
Hantit	44,9	49,7	5,4	22,6
Mansit	44,7	48,5	6,8	23,4
Venäläiset	31,1	62,9	6,0	30,1
Nenetsia
Nenetsit	42,6	49,6	7,8	24,6
Venäläiset	31,7	58,1	10,2	31,2
Jamalin Nenetsia
Nenetsit	50,1	44,2	5,8	20,0
Venäläiset	32,3	64,6	3,1	29,8
Dolgaani-Nenetsia
Nenetsit	50,5	44,6	4,9	19,7
Venäläiset	29,9	65,1	5,0	31,4

*Ikä, joka jakaa kyseisen väestön kahteen samankokoiseen ryhmään.

22. Eri kansojen ja koko valtakunnan väestön jakautuminen sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan yli 16-vuotiaiden ja 20-34-vuotiaiden ikäryhmissä: Venäjän federaatio vuonna 2002

Kansalli-suus ja ikä	Miehet				Naiset
	Absoluuttinen määrä	Prosenttinen osuus			AbsoAbsoluuttinen määrä	Prosenttinen osuus
	Absoluuttinen määrä	Aviolii-tossa	Avolii-tossa	Muu sivii-lisääty	AbsoAbsoluuttinen määrä	Avio-liitossa	Avolii-tossa	Muu sivii-lisääty
Karjalaiset
16-	34 912	58,3	8,1	33,6	48 955	44,2	6,3	49,5
20-34	7 785	40,5	11,9	47,6	8 143	49,7	11,8	38,5
Komisyrjäänit
16-	104 492	51,3	9,4	39,3	140 016	44,8	8,5	46,8
20-34	28 959	35,9	14,2	50,0	31 753	44,4	16,1	39,5
Marit
16-	220 383	56,9	6,8	36,3	269 165	51,2	6,5	42,3
20-34	62 423	41,7	8,1	50,3	65 921	54,3	9,7	36,0
Mordvalaiset
16-	338 160	67,2	5,3	27,4	416 664	52,3	4,1	43,6
20-34	70 823	52,2	5,4	42,4	66 729	61,1	5,7	33,2
Udmurtit
16-	235 926	60,7	7,3	32,0	301 412	50,3	6,5	43,1
20-34	61 808	44,9	9,0	46,1	63 814	54,5	10,0	35,5
Komipermjakit
16-	46 659	50,8	15,8	33,3	60 309	45,0	13,2	41,8
20-34	11 678	31,3	23,9	44,8	12 516	40,4	26,0	33,5
Hantit
16-	8 161	39,4	9,8	50,8	10 813	42,5	11,6	45,9
20-34	3 123	32,6	10,9	56,5	3 791	45,7	15,4	38,9
Mansit
16-	3 236	38,3	10,2	51,5	4 444	43,4	11,1	45,5
20-34	1 172	33,0	12,4	54,6	1 379	45,5	16,3	38,1
Venäjän väestö
16-	54 154 219	56,5	6,1	37,4	64 689 355	47,4	5,1	47,5
20-34	16 011 816	41,7	7,7	50,5	15 903 938	50,2	7,1	42,7

23. Suomalais-ugrilaisiin ja samojedikansoihin sekä venäläisiin ja tataareihin lukeutuvia naisia kohti tuleva keskimääräinen lapsiluku eri ikäryhmissä: Venäjän federaatio vuonna 2002

Kansa	Naisten lukumäärä*	Keskim. lapsiluku naisten ikäryhmissä
Kansa	Naisten lukumäärä*	15-34	35-49	50-	15-
Karjalaiset	48 379	0,75	1,89	2,23	1,82
Mordvalaiset	414 390	0,79	1,87	2,58	1,99
Marit	272 407	0,79	2,16	2,84	1,92
Udmurtit	303 652	0,81	2,07	2,64	1,93
Komisyrjäänit	139 876	0,75	2,01	2,67	1,87
Komipermjakit	60 093	0,94	2,21	2,95	2,15
Hantit	10 395	1,00	2,65	3,49	2,00
Mansit	4 313	0,84	2,25	3,00	1,76
Nenetsit	13 851	1,10	3,34	4,23	2,42
Venäläiset	51 436 973	0,65	1,73	1,89	1,45
Tataarit	2 452 250	0,66	1,87	2,49	1,71

*Lasten lukumäärää koskeneeseen kysymykseen vastanneet 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat naiset. Vastaamatta jättäneiden osuudet vaihtelivat marien ja udmurttien 0,5 %:sta hantien 6,4 %:iin.

24. Nimikkokansallisuuteen ja venäläisiin lukeutuvia naisia kohti tuleva keskimääräinen lapsiluku ikäryhmittäin ja alueittain vuonna 2002

Alue ja kansa	Naisten lukumäärä*	Keskimääräinen lapsiluku naisten ikäryhmissä
Alue ja kansa	Naisten lukumäärä*	15-34	35-49	50-	15-
Karjala
Karjalaiset	32 583	0,71	1,91	2,36	1,80
Venäläiset	243 170	0,60	1,78	1,97	1,41
Komi
Komisyrjäänit	121 402	0,72	2,00	2,70	1,86
Venäläiset	247 068	0,62	1,80	2,05	1,39
Mari
Marit	138 294	0,70	2,12	2,76	1,82
Venäläiset	156 295	0,56	1,69	1,98	1,43
Mordva
Mordvalaiset	132 367	0,71	1,86	2,83	1,92
Venäläiset	246 641	0,62	1,67	2,03	1,49
Udmurtia
Udmurtit	214 058	0,77	2,08	2,69	1,89
Venäläiset	413 414	0,64	1,80	2,06	1,46
Permin Komi
Komipermjakit	35 146	0,95	2,40	3,27	2,33
Venäläiset	19 391	0,81	2,41	2,96	1,97
Hanti-Mansia
Hantit	6 106	0,91	2,51	3,25	1,84
Mansit	3 683	0,84	2,31	3,22	1,81
Venäläiset	355 775	0,73	1,84	2,12	1,44
Nenetsia
Nenetsit	2 799	0,99	2,83	4,16	2,33
Komisyrjäänit	1 965	1,09	2,32	3,68	2,39
Venäläiset	10 060	0,75	2,03	2,68	1,74
Jamalin Nenetsia
Nenetsit	8 422	1,15	3,63	4,33	2,52
Venäläiset	110 051	0,77	1,81	1,98	1,38
Dolgani-Nenetsia
Nenetsit	1 048	1,12	3,89	5,01	2,54
Dolgaanit	2 081	0,92	2,73	3,37	2,02
Venäläiset	9 311	0,74	1,77	1,99	1,40

* Lasten lukumäärää koskeneeseen kysymykseen vastanneet 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat naiset. Vastaamatta jättäneiden osuudet vaihtelevat 0,1 %:sta (nimikkokansallisuus ja venäläiset Marin ja Mordvan tasavalloissa) 7,7 %:iin (Hanti-Mansian venäläiset).

25. Ammatillisen koulutuksen saaneiden ja korkeakoulun loppututkinnon suorittaneiden osuus kansoittain ja ikäryhmittäin Venäjän federaatiossa vuonna 2002

Kansallisuus ja ikäryhmä	Ikäryhmän koko (tuh.)	Koulutuksen saaneiden osuus (%)
Kansallisuus ja ikäryhmä	Ikäryhmän koko (tuh.)	Ammatillinen*	Korkeakoulu**
Karjalaiset
15-	84,9	57,6	11,6
25-34	10,4	73,8	18,0
55-64	8,5	54,9	14,0
Mordvalaiset
15-	764,0	51,6	10,7
25-34	95,6	76,1	17,3
55-64	94,8	37,1	8,5
Marit
15-	501,2	55,2	9,2
25-34	84,1	73,9	12,6
55-64	41,6	38,1	9,2
Udmurtit
15-	547,6	51,0	9,8
25-34	83,5	68,5	14,1
55-64	53,0	39,8	9,8
Komisyrjäänit
15-	249,6	58,6	12,3
25-34	39,2	70,3	15,4
55-64	22,7	59,0	15,4
Komipermjakit
15-	108,9	58,2	8,3
25-34	17,0	73,3	9,9
55-64	10,8	45,8	9,9
Hantit
15-	19,7	39,5	8,1
25-34	4,3	44,5	10,7
55-64	1,2	42,3	11,0
Mansit
15-	8,0	46,3	10,2
25-34	1,6	54,1	14,4
55-64	0,5	49,5	12,0
Nenetsit
15-	26,5	24,7	4,0
25-34	5,6	27,9	4,2
55-64	1,7	23,3	5,4
Venäläiset
15-	97 174,3	60,9	19,5
25-34	16 135,5	77,6	26,0
55-64	10 959,9	59,8	20,2
Tataarit
15-	4 622,0	56,8	15,3
25-34	728,2	77,4	22,1
55-64	463,0	46,8	13,7

26. Ammatillisen koulutuksen saaneiden ja korkeakoulun loppututkinnon suorittaneiden osuus kansallisuuksittain 15-vuotiaasta ja sitä vanhemmasta väestöstä eri alueilla vuonna 2002

Alue ja kansa	Yli 15-vuotias väestö (tuh.)	Koulutuksen saaneiden osuus (%)
Alue ja kansa	Yli 15-vuotias väestö (tuh.)	Ammatillinen	Korkeakoulu
Karjala
Karjalaiset	57,9	58,9	10,4
Venäläiset	449,1	63,0	14,5
Suomalaiset	12,7	62,3	15,4
Vepsäläiset	4,5	58,7	12,2
Mordva
Mordvalaiset	242,2	53,0	12,6
Venäläiset	452,1	57,7	15,8
Mari
Marit	253,6	56,5	9,5
Venäläiset	286,3	61,8	18,3
Udmurtia
Udmurtit	387,4	50,8	9,0
Venäläiset	760,6	58,6	15,9
Komi
Komisyrjäänit	217,2	58,4	10,1
Venäläiset	482,6	63,5	13,3
Permin Komi
Komipermjakit	66,2	54,6	5,5
Venäläiset	37,9	53,5	6,8
Hanti-Mansia
Hantit	11,5	38,5	6,5
Mansit	6,7	44,9	7,6
Venäläiset	740,8	66,9	17,2
Nenetsia
Nenetsit	5,2	33,9	4,3
Venäläiset	20,1	62,4	11,5
Komit	3,6	54,9	6,3
Jamalin Nenetsia
Nenetsit	16,1	18,8	1,9
Venäläiset	227,7	71,2	19,2
Dolgaani-Nenetsia
Nenetsit	1,9	17,1	3,0
Dolgaanit	3,7	33,2	4,9
Venäläiset	18,2	65,4	16,1

27. Kotitalouksissa asuva 15-64-vuotias obinugrilaisiin, samojedikansoihin ja saamelaisiin lukeutuva väestö vuonna 2002: kokonaismäärä, taloudellisesti aktiivin väestön määrä ja työttömien prosenttinen osuus

Kansallisuus ja alue	15-64-vuotiaat		Työttömien** osuus taloud. aktiiveista
Kansallisuus ja alue	Kaikki	Taloud. aktiivit*	Miehet ja naiset	Miehet	Naiset
Hantit
Hanti-Mansia	8 137	4 689	21,1	24,4	18,2
Jamalin Nenetsia	4 943	3 326	17,9	18,1	17,7
Nganasanit
Dolgani-Nenetsia	481	303	34,3	43,2	27,5
Nenetsit
Jamalin Nenetsia	14 248	7 801	14,2	12,1	16,3
Nenetsia	4 830	3 158	16,9	18,0	16,0
Dolgani-Nenetsia	1 780	834	21,1	18,5	22,9
Mansit
Hanti-Mansia	4 236	2 673	24,5	27,4	22,3
Saamelaiset
Muurmanskin lääni	874	577	27,7	28,8	26,8
Selkupit
Jamalin Nenetsia	1 172	689	24,8	25,1	24,6
Tomskin lääni	952	531	40,9	40,4	41,3
Venäjän väestö kansal-lisuudesta riippumatta	99 767 435	67 063 623	11,1	11,0	11,1

Väestönlaskennan pohjalta lasketut työttömyysluvut ovat joitakin prosenttiyksiköitä muin menetelmin saatuja lukuja korkeampia. Kansainvälisen työjärjestön kriteerein laskettu valtakunnallinen työttömien osuus oli 7,6 % syyskuussa 2002.

* 15-64-vuotiaat henkilöt, jotka väestönlaskentaa edeltäneen viikon aikana harjoittivat taloudellista toimintaa tai olivat työnhakijoina. ** Väestönlaskentaa edeltäneen viikon aikana vailla työtä olleet työnhakijat.

28. Suomalais-ugrilaisten ja samojedikielten taitajat sekä vastaaviin kansallisuuksiin lukeutuva väestö: Venäjän federaatio, 2002

Kieli	Kieltä taitavien määrä*	Vastaavaan kansallisuuteen lukeutuvien määrä
Enetsi	119	237
Hanti	13 568	28 678
Inkeroinen	362	327
Karjala	52 880	93 344
Komipermjakki	94 328	125 235
Komisyrjääni	217 316	293 406
Mansi	2 746	11 432
Mari	487 855**	604 298
Mordva	614 260	843 350
Nenetsi	31 311	41 302
Nganasani	505	834
Saame	787	1 991
Selkuppi	1 641	4 249
Suomi	51 891	34 050
Udmurtti	463 837	636 906
Unkari	9 712	3 768
Vatja	774	73
Vepsä	5 753	8 240
Viro	26 645	28 113

*Sarakkeen kukin luku sisältää kansallisuudesta riippumatta kaikki ne henkilöt, jotka ovat ilmoittaneet taitavansa kyseistä kieltä. **Niittymaria ilmoitti taitavansa 451 033 ja vuorimaria 36 822 henkilöä.

29. Oman kansallisuuden kielen, tataarin ja venäjän taidon levinneisyys (%) mareihin, mordvalaisiin ja udmurtteihin lukeutuvan väestön keskuudessa: Venäjän federaatio, 2002

Kieli	Kansallisuus
Kieli	Marit	Mordvalaiset	Udmurtit
Kansallinen kieli	76,8	67,4	67,4
Tataari	7,1	0,5	4,1
Venäjä	97,2	99,3	98,2
Väestön absoluuttinen määrä	604 298	843 350	636 906

30. Keskeisten alueellisten kielten ja venäjän taidon levinneisyys (%) koko väestön keskuudessa ja eräissä kansallisuusryhmissä: Karjala, 2002

Kieli	Koko väestö	Kansallisuus
Kieli	Koko väestö	Karjalaiset	Suomalaiset	Venäläiset	Vepsäläiset
Karjala	4,9	48,4	2,9	0,4	1,2
Suomi	3,2	14,0	40,8	1,3	4,7
Venäjä	99,3	99,8	99,9	99,9	100,0
Vepsä	0,3	0,1	0,1	0,1	38,0
Väestön absoluuttinen määrä	716 281	65 651	14 156	548 941	4 870

31. Keskeisten alueellisten kielten ja venäjän taidon levinneisyys (%) koko väestön keskuudessa ja eräissä kansallisuusryhmissä: Mari, 2002

Kieli	Koko väestö	Kansallisuus
Kieli	Koko väestö	Marit	Tataarit	Venäläiset
Mari	37,4	84,2*	4,8	1,8
Tataari	5,6	1,0	83,2	0,3
Venäjä	98,2	97,0	96,8	99,9
Väestön absoluuttinen määrä	727 979	312 178	43 377	345 513

*Kansallisuudeltaan marien joukosta niittymarin taitajiksi ilmoittautui 245 151 ja vuorimarin taitajiksi 17 825 henkilöä.

32. Keskeisten alueellisten kielten ja venäjän taidon levinneisyys (%) koko väestön keskuudessa ja eräissä kansallisuusryhmissä: Mordva, 2002

Kieli	Koko väestö	Kansallisuus
Kieli	Koko väestö	Mordvalaiset	Tataarit	Venäläiset
Mordva	28,0	84,6	0,8	1,5
Tataari	4,9	0,1	92,5	0,1
Venäjä	99,1	98,7	97,8	100,0
Väestön absoluuttinen määrä	888 766	283 861	46 261	540 717

33. Komisyrjäänin ja venäjän taidon levinneisyys (%) koko väestön keskuudessa ja vastaavissa kansallisuusryhmissä: Komi, 2002

Kieli	Koko väestö	Kansallisuus
Kieli	Koko väestö	Komisyrjäänit	Venäläiset
Komisyrjääni	19,7	72,1	2,0
Venäjä	99,2	98,2	99,9
Väestön absoluuttinen määrä	1 018 674	256 464	607 021

34. Keskeisten alueellisten kielten ja venäjän taidon levinneisyys (%) koko väestön keskuudessa ja eräissä kansallisuusryhmissä: Udmurtia, 2002

Kieli	Koko väestö	Kansallisuus
Kieli	Koko väestö	Udmurtit	Tataarit	Venäläiset
Udmurtti	22,6	71,8	4,5	1,7
Tataari	5,7	0,7	74,1	0,3
Venäjä	99,1	98,4	99,0	99,7
Väestön absoluuttinen määrä	1 570 316	460 584	109 218	944 108

35. Keskeisten alueellisten kielten ja venäjän taidon levinneisyys (%) koko väestön keskuudessa ja eräissä kansallisuusryhmissä: Tatarstan, 2002

Kieli	Koko väestö	Kansallisuus
Kieli	Koko väestö	Tataarit	Marit	Mordval.	Udmurtit	Venäläiset
Tataari	53,3	94,2	34,9	5,9	39,8	4,3
Mari	0,4	0,0	80,3	0,1	0,2	0,0
Mordva	0,6	0,0	0,2	78,2	0,0	0,1
Udmurtti	0,6	0,1	0,6	0,0	87,4	0,1
Venäjä	95,6	92,9	96,0	99,1	92,6	99,3
Väestön absoluuttinen määrä	3 779 265	2 000 116	18 787	23 702	24 207	1 492 602

36. Keskeisten alueellisten kielten ja venäjän taidon levinneisyys (%) koko väestön keskuudessa ja eräissä kansallisuusryhmissä: Bashkiria, 2002

Kieli	Koko väestö	Kansallisuus
Kieli	Koko väestö	Bashkiirit	Marit	Mordval.	Tataarit	Udmurtit	Venäläiset
Bashkiiri	25,8	74,7	3,4	1,2	11,1	12,9	1,0
Mari	2,4	0,3	86,8	0,1	0,2	1,9	0,1
Mordva	0,5	0,0	0,0	65,6	0,0	0,1	0,1
Tataari	34,0	36,8	25,8	3,5	86,8	38,1	1,4
Udmurtti	0,5	0,1	0,2	0,0	0,0	84,4	0,0
Venäjä	96,4	93,0	94,8	99,3	96,4	91,3	99,4
Väestön abso-luuttinen määrä	4 104 336	1 221 302	105 829	26 020	990 702	22 625	1 490 715

37. Komipermjakin ja venäjän taidon levinneisyys (%) koko väestön keskuudessa ja vastaavissa kansallisuusryhmissä: Permin Komin piirikunta, 2002

Kieli	Koko väestö	Kansallisuus
Kieli	Koko väestö	Komipermjakit	Venäläiset
Komipermjakki	51,6	83,1	6,0
Venäjä	98,4	97,4	99,7
Väestön absoluuttinen määrä	136 076	80 327	51 946

38. Keskeisten alueellisten kielten ja venäjän taidon levinneisyys (%) koko väestön keskuudessa ja eräissä kansallisuusryhmissä: Hanti-Mansian piirikunta (Jugra), 2002

Kieli	Koko väestö	Kansallisuus
Kieli	Koko väestö	Hantit	Mansit	Venäläiset
Hanti	0,4	34,5	0,5	0,0
Mansi	0,2	0,3	20,3	0,0
Venäjä	98,8	98,2	99,1	99,8
Väestön absoluuttinen määrä	1 432 817	17 128	9 894	946 590

39. Keskeisten alueellisten kielten ja venäjän taidon levinneisyys (%) koko väestön keskuudessa ja eräissä kansallisuusryhmissä: Nenetsian piirikunta, 2002

Kieli	Koko väestö	Kansallisuus
Kieli	Koko väestö	Nenetsit	Komisyrj.	Venäläiset
Nenetsi	6,2	32,4	0,4	0,1
Komisyrjääni	8,1	17,0	43,1	0,4
Venäjä	97,9	97,4	99,4	99,9
Väestön absoluuttinen määrä	41 546	7 754	4 510	25 942

40. Keskeisten alueellisten kielten ja venäjän taidon levinneisyys (%) koko väestön keskuudessa ja eräissä kansallisuusryhmissä: Jamalin Nenetsian piirikunta, 2002

Kieli	Koko väestö	Kansallisuus
Kieli	Koko väestö	Nenetsit	Hantit	Komisyrj.	Venäläiset
Nenetsi	4,6	85,5	4,3	2,1	0,0
Hanti	1,3	0,9	68,6	3,6	0,0
Komisyrjääni	0,5	1,0	1,2	33,2	0,0
Venäjä	97,5	84,8	95,1	98,8	99,7
Väestön absoluuttinen määrä	507 006	26 435	8 760	6 177	298 359

41. Keskeisten alueellisten kielten ja venäjän taidon levinneisyys (%) koko väestön keskuudessa ja eräissä kansallisuusryhmissä: Dolgaani-Nenetsian (Taimyrin) piirikunta, 2002

Kieli	Koko väestö	Kansallisuus
Kieli	Koko väestö	Dolgaanit	Nenetsit	Enetsit	Nganasanit	Venäläiset
Dolgaani	11,4	78,8	0,4	2,0	8,2	0,1
Nenetsi	5,8	0,7	71,6	31,5	0,4	0,0
Enetsi	0,2	0,0	0,4	33,5	0,1	0,0
Nganasani	1,0	0,2	0,0	0,5	50,9	0,0
Venäjä	96,3	95,4	90,4	97,0	99,0	99,9
Väestön absoluuttinen määrä	39 786	5 517	3 054	197	766	23 318

LÄHTEET

Venäjän uralilaisten kansojen tilastoa. Helsinki: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti, 1992.

Демографический ежегодник России 2005. М.: Росстат, 2005.

Демографический ежегодник СССР 1990. М.: Финансы и статистика, 1990.

Итоги Всероссийской переписи населения 2002 года. М.: ИИЦ «Статистика России», 2004.

- Том 1 (Численность и размещение населения)

- Том 4 (Национальный состав и владение языками, гражданство)

- Том 12 (Рождаемость)

Итоги Всесоюзной переписи населения 1959 года. СССР (сводный том). М.: Госстатиздат, 1962.

Итоги Всесоюзной переписи населения 1970 года. Том IV. М.: Статистика, 1973.

Итоги Всесоюзной переписи населения 1989 года. М.: Статистический комитет Содружества Независимых Государств.

Народное хозяйство РСФСР в 1989 г. М.: Госкомстат РСФСР, 1990.

Некоторые исторические и статистические материалы о населении финно-угорской группы и некоторых других национальностей. М.: Государственный комитет Российской Федерации по статистике, 1992.

Финно-угорские и самодийские народы России. Статистический сборник. Сыктывкар: Территориальный орган Федеральной службы государственной статистики по Республике Коми, 2006.

Численность и состав населения СССР. По данным Всесоюзной переписи населения 1979 года. М.: Финансы и статистика, 1985.

Этнодемографические процессы на Севере Евразии. Сыктывкар: Территориальный орган Федеральной службы государственной статистики по Республике Коми, 2005.